Maatalous – Ruokamme lähde on läpileikkaus Suomen pienviljelijä­valtaisen maa­talouden kehitykseen. Kirjassa luodaan katsaus suomalaisen maa­talouden historiaan. Teos on kuvaus yhden tilan ja suvun vaiheista neljän sukupolven aikana taks­värkki­ajan torpparista tilan­pitäjäksi EU-Suomeen. Kirjassa on myös kuvaus siirtoväen kokemuksista asutus­toiminnan alku­vaiheista aina nyky­päivään asti. /\

Teos on vuonna 1907 perustetun Ruoveden Ori­yhdistyksen historiikki. Kirjassa luodaan katsaus suomen­hevosen jalostuksen historiaan, kerrotaan Ruoveden Ori­yhdistyksen perus­tamis­vaiheista ja yhdistyksen tarkoituksesta.  Kirjassa käsitellään perusteellisesti hevosten kilpa-ajon ja näyttely­toiminnan historiaa Ruovedellä sekä esitellään yhdistyksen omistamat kanta­kirja­oriit Hyvän Heimo, Mora, Visu, Jim ja Riuska ja niiden saavutukset. /\

Puu on ollut Ruoveden elin­keino­elä­män keskeinen tukijalka. Vuosi­kym­me­nien kuluessa hakkuu­tavat, työ- ja kuljetus­välineet ovat muuttuneet aivan toisen­laisiksi kuin 1940- ja 1950-luvulla käytössä olleet. Metsä­perinteen säilyt­tä­miseksi on tähän kirjaan kerätty yhdek­sältä kirjoittajalta tekstejä, joiden kautta tieto menneistä, kovia ponnis­tuk­sia vaati­neista työ­menetelmistä siirtyy jälki­polville. ”Metsien miesten kerto­maa” kirja kertoo elävästi ja työn­lähei­sesti niistä, tunnoista joita met­sien mie­het ovat raskaassa työs­sään kokeneet. /\

Lehtori Sven E. Lindqvist kuvaa vuonna 1998 ilmestyneessä kirjassaan Ruoveden Tuuhos­kylään kuuluvan Ranta­kylän tapahtumia ja elämää vuosi­kymmenien saatossa. Vaikka kirjaa ei ole kirjoitettu Ranta­kylän historiaksi, kokeneen tutkijan ottein kirjoitettu teksti selvittelee myös kylän vaiheita aina 1700-luvun lopulta lähtien. Samalla teos kertoo seikka­peräisesti alueen loma-asutuksen muotou­tu­misesta. Kirjassa on runsas kuvitus. /\

Mikko Asunnan, ruoveteläisen talon­pojan, talous­neuvoksen ja kansan­edustajan muistelmat hänen pitkältä elämän­taipaleeltaan sisältävät lapsuus­ajan kuvia ja eloisaa kansan­tieteellisestikin kiinnostavaa maa­seu­dun elämän­piirin kuvausta. Kirjoittajan miehuus­vuosia hallitsevat sodat. Muis­tel­mat tuovat esiin monta ruoveteläis­tarinaa sotavuosilta. Keski-iän vuodet kuluvat politiikan valta­kentillä suomettu­neessa isän­maassa. Kirjoittaja on istunut 18 valtio­päivät kokoomuksen kansan­edustajana. Mikko Asunta kuvaa kirjassaan myös tekemiään ulko­maan­matkoja. Etenkin Namibian-kokemuk­sissa umpeutuu eräs kaari, lapsuu­dessa syttynyt lähetys­kipinä. /\

Martti Suhosen kirjoittama kirja Muro­leen kanavasta ja kanavan­seudusta.Teoksessa käsitellään alueen asutuksen ja väestön historiaa. Tärkeä osuus on liikenteen ja matkailun kehityksellä sekä alueen elin­keinoilla. Kirjassa esitellään myös kanavan­seudulla vaikuttaneita eri taiteen­alojen edus­tajia. Kirjassa on käytetty runsaasti historiallisia valokuvia ja kartta­piirroksia. /\

Puutarhuri ja kansan­perinteen tallentaja Ahto Luutosen kansan­tieteellisiä kertomuksia. Kirjoituksissa on tallennettuna laajalti ruoveteläisiä perinnettä. Arkisen elämän­menon kuvaamisen lisäksi tarinoissa tarkas­tellaan paikan­nimiä ja sanontoja. Kirjassa kerrotaan haltioista ja kummituksista sekä vanhan perinteen väistymisestä. Luodaan henkilö­kuvia kansan­persoonallisuuksista ja kuuluisista vieraista. /\

Yrjö Vasama on tuottelias kirjailija, jonka tuotannossa merkittävä osa on koti­seutu­kirjoilla. Tässä Ruoveden murteella kirjoitetussa teoksessa hän palaa lapsuutensa maisemiin Ruoveden Pekkalaan.  ”Pojjaat om poikia” -kirjan tarinat kertovat millaista elämänmeno oli ennen ensimmäistä maailman­sotaa syrjäisessä Ruoveden kylässä ja millaiselta se näytti poikasen silmin katsottuna. Kirjassa on Leena Männyn piirros­kuvitus. /\

Perusteos kansallis­runoilija J.L. Runebergin vaiheista Ruovedellä ja kaikesta siitä, mitä paikka­kunnalla on hänen nimeensä liitetty. Teoksen ovat kirjoittaneet aikansa parhaat Ruoveden historian tuntijat Heikki Asunta, Einar Palmén ja Lauri Meri­salo. Esipuhe on Edwin Linko­miehen. Kuvituksena on käytetty historiallisia Ruovesi-valokuvia ja R.W. Ekmanin, Albert Edelfeltin ja Louis Sparren piirroksia. /\

Muisto­julkaisusarjan kolmannessa osassa esitellään Ruo­veden omia kirjailijoita sekä useita kirjoittajia, jotka ovat olleet kesä­ruoveteläisiä tai muuten vaikuttaneet siihen kirjalliseen kuvaan, mikä Ruovedessä välittyy. Teoksessa mainittuja kirjoittajia ovat mm. Sakari Topelius, Ilmari Kianto, F. E. Sillan­pää. Laajemman tarkastelun kohteina ovat Ruoveden omat kirjailijat Heikki Asunta, Eero Havas ja Yrjö Vasama. /\