Kirkkoveneitä
  Etusivu Yhdistys Historia Kirkkoveneet Ruoveden Joulu Myytävät julkaisut Kuvagalleria Liity jäseneksi Yhteystiedot  
 
<< Takaisin
   
   
   
   
   
   
   

Ruoveden Kotiseutuyhdistyksen kirkkovenettä Vasaa vuokrataan käyttöön kirkkovenesoudusta kiinnostuneille. Vuokrausta hoitaa:

  Jouko Aho  
  040 743 2225  
  joah(a)phpoint.fi  

Kirkkoveneillä oli 1800-1900- luvuilla paljon käyttöä

Venelahkot
Uskonnollisen elämän elpyminen ja herännäisyys aiheuttivat 1800-luvun puolivälin tienoilla aiempaa vilkkaampaa kirkossakäyntiä maassamme. Herännäisyys näkyy Ruoveden seudulla erikoisesti kirkko­vene­kulttuurin alalla, sillä venelahkojen (veneosuuskuntien) määrä lienee noussut tällöin 50 :een. Voidaan puhua siis todellisesta kirkkovenekulttuurista.

Veneiden koko riippui lahkokunnan eli osuuskunnan talojen lukumäärästä sekä niiden asujamistosta. Suurimpaan ryhmään kuului Pekka Särkisen valmistama Ylä-Tuuhosen lahkon 15-hankainen Eeva, jolla on pituutta 20,3 metriä. Kun se kirkkomatkalle lastattiin oikein täyteen, siihen sopi parhaim­millaan 70-80 henkeä. Pienen venekoon edustajana on säilynyt Väärinmajassa palvellut 7-hankainen Hirvi, johon täyteen lastattuna sopi enintään parikymmentä aikuista.

Venematkoja ja satamia
Pisimmät soutumatkat olivat Vilppulan reitin, Visuveden, Pohjaslahden ja Muroleen seudun veneillä. Tosin kaikkein pitkä­matkaisimmat tekivät kirkko­matkoja vain juhlapyhisin. Monella kyläkunnalla oli taivallettavana pitkä matka jalkaisin ennen kuin päästiin veneille. Esimerkiksi Kekkosen peräkunnan lahkolaiset joutuivat kävelemään pitkän taipaleen Isojärven rantaan, josta soudettiin "Pikku-Karhulla" järven poikki. Sitten taas käveltiin Pekkalan lahteen, jossa oli lahkon päävene "Iso-Karhu".

Pitäjässämme oli suuriakin venevalkamia. Tuuhoskylässä Salmian ja Kangasniemen rannat olivat useamman venelahkon satamia. Suurin veneranta oli Vastalahdessa, jossa parhaina aikoina oli yhdeksänkin venettä. Sen lisäksi suuria olivat Väärinmajan Enolahti ja Muroleessa Palojoen suu. Näissä satamissa oli useita kirkkovenesuojia eli koppeleita. Vuosien saatossa ne ovat jo kaikki hävinneet. Vesistön rannassa sijaitsevia koppeleita on nykyisin vielä kaksi, laivarannan tuntumassa olevassa Kotiseutuyhdistyksen rantamuseossa on yksi ja toinen on Ruoveden seurakunnan veneellä Aution leirikeskuksen rannassa. Laiva­rannassa Kotiseutuyhdistyksen veneinä ovat vanha Hirvi ja käyttö­veneenä 1981 rakennettu Vasa. Seutukunnan suurin vene Eeva on sille raken­ne­tussa koppelissa kirkonkylässä Ruoveden hautausmaan nurkkauksessa.

Pitäjän lukuisista vanhoista kirkkoveneistä on saatu aikanaan vain pari pelastetuksi ja näistä Väärin­majasta ostettu Hirvi on ollut alan tärkeä edustaja museon kokoelmissa. Hirvi oli 1970-luvun lopulle saakka kesäisin käytössä eri tapahtumissa, mutta sen kunto heikentyi ja korvaavaksi veneeksi Koti­seutu­yhdistys rakensi Visuvedellä Hirven mitoilla kesällä 1981 uuden veneen, joka nimettiin Vasaksi. Tämän jälkeen Hirvi jätettiin lepäämään rantamuseon venesuojaan.
 

Kirkkovene Vasa
     
         
 
 
Ruoveden Kotiseutuyhdistys ry