|
|
|
Yhteiskuntaolojen vakiinnuttua ja talouselämän elpyessä yhdistykset virkosivat jälleen toimintaan. Kotiseutuyhdistyksen kutsui tällöin koolle Kerhon talolle sihteeri Iisakki Piirto 25.7.1932. Piirto ehdotti kokoukselle, että yhdistys elvytettäisiin eloon pitäjällä voimakkaana virinneen museoajatuksen toteuttajaksi. Museoasiaa selvitti kokouksessa laajemmin kunnanlääkäri Einar Palmén, ja hän ehdotti samalla valittavaksi toimikunnan ajamaan hanketta eteenpäin. Johtokunta toimi osana museotoimikuntaa ja sen lisäksi nimettiin siihen lisäjäseniä kaikkiaan 21 henkilöä, joukossa mm. Einar Palmén, kirjailija-taiteilija Heikki Asunta, aluepäällikkö Arvi Heinonen, tilanomistaja Hans Aminoff, nimismies Väinö A. Nurminen ym.
Museon paikaksi saatiin entisen seurantalon Rientolan tontti harjulta kylän keskeltä. Ensimmäiseksi museorakennukseksi päätettiin ostaa Utukan aitta. Kokouksen lopuksi käytiin tutustumassa Einar Palménin luona hänen museolle jo hankkimaansa esinekokoelmaan. Einar Palménia pidetäänkin toimintojensa perusteella kotiseutumuseon perustajana. Sittemmin rakennuksia saatiin lisää osin lahjoituksina mutta myös ostoina, ja 1980-luvulla museonmäellä oli kaikkiaan 18 rakennusta.
Museosta muodostuikin Kotiseutuyhdistyksen keskeinen toimintakohde vuodesta 1932 aina 1989 saakka, jolloin museo lahjoitettiin Ruoveden kunnan hoitoon. Tämän jälkeen Kotiseutuyhdistyksen omistukseen jäi enää laivarannassa sijaitseva rantamuseo, joka on rannan kehittämissuunitelmissa joutunut väistymään alkuperäiseltä paikaltaan hieman sivummalle. Nykyisin siihen kuuluvat vain kirkkovene- ja nuottakoppelit. |
|